7. No hupskeikkaa...

Se siitä aktiivisuudesta taas - miksi mä en vaan saa revittyä itseäni niskasta?
Ajattelin, että kyllähän tässä koulun ja tallin ohella pystyy, ehtii ja ennen kaikkea jaksaa pitä blogia, vielä kun se on omasta mielestä kiva harrastus.
   Määrittelin kai itseni ja vapaa-aikani hieman väärin - tai siis kyllä, niinhän mä tein. Nyt kun kokeet alkavat ja niitä onkin ihan joka viikko ja pitäisi keskittyä hyvän lopputodistuksen saamiseen, ei ainakaan minun pääni jaksa vielä iltaisin keskittyä tänne kirjoitteluun.
   Nimenomaan ei jaksa; haluamisesta ei ole kiinni, sillä todellakin haluaisin!

Asiat täytyy kuitenkin asettaa tärkeysjärjestykseen. Minulla ei ole joka tallikäyntiin mahdollisuutta saada kuvaajaa, enkä edes halua kysellä kaikkia kavereita kykkimään vuorotellen kameran taakse. Varsinkin nyt talvella on hankalampi saada maneesissa julkaisukelpoisia kuvia, sitäpaitsi Salinallakaan ei voi ratsastaa täysin normaalisti.
  Ainiin, täytyy kuitenkin mainita että Salina on vihdoin askeleessa puhdas; jopa vasempaan kierrokseen ja kaarevalla uralla - halleluja!
  Viikon päästä meillä on taas uusi kengitys ja uskon vahvasti että liikuttaminen säännöllisemmin ja kunnollisemmin alkaa näillä näppäimillä.

Oman mielenvirkistyksen vuoksi aion yrittää päivitellä blogia edes joskus, kerran kuukaudessa vaikka, tai useamminkin jos mieli tekee. En kuitenkaan halua laatia itselleni tiukkaa aikataulua ja pakottaa itseäni kirjoittamaan tänne monta kertaa viikossa.
  Ainakin silloin kun on kuvia tai suurempia uutisia, niin pyrin kyllä kirjoittamaan tänne asiasta. Jos se on viikon, kuukauden tai kolmen kuukauden välein, sitä en tiedä, mutta nyt ei ole varaa oikein kiinnostaakaan. Koulu ja oma jaksaminen menee aina etusisijalle.

En edes tiedä miksi vaivauduin kirjoittamaan tämän jokseenkin turhan postauksen, mutta tiedättepä ainakin millä aaltopituudella elän juuri nyt. Palaillaan joskus, luulen että kirjoitan jotain ainakin ensi viikolla kengityksen jälkeen.

Siihen asti, näkemiin!

6. Täsä mää ny olen

Apua... Lukeekohan kukaan tätä enään; lukuunottamatta Emmaa joka käy säännölisin väliajoin täällä ja valittaa mulle siitä etten kirjoita? Noh, Emma, nyt kirjoitan!

Vuosi ja kuusi päivää on vierähtnyt viime postauksesta. Vuodessa ja kuudessa päivässä on tapahtunut lukemattomia uusia asioita. Salina kehittyy, minä kehityn; me kehitymme. Tallilta lähtee ihmisiä ja tallille tulee uusia ihmisiä ja hevosia. Mulla on peruskoulun viimeinen vuosi meneillään ja Salinan kanssa toinen vuosi on alkanut hyvin.

Mitä meille muuten kuuluu?
Noh, Salinalla todettiin 22.8 kavion kannan kipeytymä joka on johtanut siihen että Salinan painopiste on mennyt vääräksi ja varpaalla on ollut liikaa rasitusta. Tämä oli syynä siihen pieneen epäpuhtauteen - luojan kiitos -, eikä mikään vakavampi juttu. Muutoin Salinalla on jalat täysin puhtaat ja kaviot saadaan täysin kuntoon. Salina on nyt kengitetty kliniikalla kerran ja lokakuun alussa mennään uudestaan. Nyt meillä on ollut kolmisen viikkoa pelkkää kävelyä, jota olen käyttänyt hyväkseni maastakäsittelyn aktiivisempaan harjoittamiseen.
  Nyt aletaan pikkuhiljaa lisäämään vähän ravia liikuntaan ja edetään maltillisesti; mitään kiirettä ei ole, kun hevonen kuitenkin tulee täysin kuntoon.

Salinasta on vuoden aikana kuoriutunut oikea kultakimpale; talvella meillä oli "pientä" ongelmaa, mutta nekin selätettiin yhteistoimin ja nyt kaikki on hyvin. Kesän Salina vietti laitumella Möykky-herran kanssa ja sai kuin saikin kasvatettua arvostettavan kokoisen ruohomahan.
  Kesällä napsittiin myös muutamat rippikuvat, niistä yksi näkyy muunmuassa uudessa (ja väliaikaisessa...) bannerissamme. Muita kuvia en aio vielä paljastaa, ennenkuin pääsen oikeasti ripiltä, eli 10 tammikuuta 2016.
  Meitä kuvasi ainoa oikea, ihana Annika Mäki (hänen muita kuvaustöitä löytyy täältä)

Nyt suunnitteilla on siis Salinan kuntoon saaminen pikkuhiljaa ja sen jälkeen hieman uudenlainen suunnitelmakuvio jatkon suhteen (tästä lisää Mitä me tehdään-sivulla).
  Toki aion myös nyt yrittää päivitellä blogia, ihan vaan koska kaipaan kirjoittamista tässä muodossa. Koulussa kirjoitetaan jatkuvasti jos jonkinlaista esseetä ja tiivistelmää ja vapaa-ajalla tykkään kirjoittaa novelleja ja mukamas-kirjoja; mutta bloggaaminen on jäänyt. Osittain sen takia, että kuvausmateriaalin saaminen ei aina ole helppoa ja blogi ilman kuvia on hirmu tylsä. Nyt aion kuitenkin epätoivoisesti kantaa kameraa mukaan tallille ja kuvata edes jotain pientä joka kerta jotta saisin tänne päiviteltyä.

Postaustahdista en tiedä; kokeet alkavat jo kolmen viikon päästä, koulu on ajoittain rankkaa ja kylmyys väsyttää. Yleensä kun aloitan tänne kirjoittamisen uudelleen, saan parina ekana viikkona kirjoitettua todella aktiivisesti, jonka jälkeen tahti hiipuu.
  Nyt aion kuitenkin ihan aikuisten oikeasti pyrkiä kunnolliseen bloggaukseen, oli sitten lukijoita tai ei, hauskaa tämä kuitenkin on.

Jos siellä nyt joku eliitti ihan oikeasti tätä lukee, niin kerro/kertokaa mistä haluatte nähdä mun kirjoittavan. Syventävästi Salinasta, jotain mielipiteitä tmv, teistä saa niin helposti ja kivasti motivaatiota.

Peukut pystyyn että tällä kertaa onnistun ylläpitämään kunnon blogia! Ensi postaukseen
asti, näkemiin!